Mikä on SCOP
Voiko erilaisia lämpöpumppuja verrata lämpökertoimen avulla?
Varoitus: pelkkä SCOP ei riitä lämpöpumppujen vertailuun! Lämpöpumput saadaan samalle viivalle vasta, kun huomioidaan myös ilmastoalue ja rakennuksen lämmitystehon tarpeesta kertova mitoituskuorma.
Lämmityskauden vuosilämpökerroin eli SCOP kertoo lämpöpumpun tehokkuudesta koko lämmityskauden aikana. Jos lämpökerroin on esimerkiksi 4, voi lämpöpumppu tuottaa keskimäärin neljä kilowattia lämpöä yhdellä kilowatilla ostettua sähköenergiaa.
Lämpökerroin mahdollistaa lämpöpumppujen vertailun, mutta SCOP-arvon (seasonal coefficient of performance) lisäksi laitteita verratessa on selvitettävä millaisen tilan lämmitykseen SCOP on ilmoitettu. Tästä kertoo lämpöpumpun mitoituskuorma, joka tunnetaan merkinnällä Pdesignh.
”Erilaisia lämpöpumppuja ei siis voi verrata pelkän SCOP-kertoimen avulla, vaan samalla on katsottava montako kilowattia lämmitystehoa tarvitaan. Sen jälkeen voidaan verrata suunnilleen samalle mitoituskuormalle tarkoitettuja lämpöpumppuja keskenään”, lämpöpumppuvalmistaja Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu kertoo.
COP on puolestaan lämpöpumpun lämpökerroin tietyssä yksittäisessä lämpötilassa, joten se ei kerro todellisesta hyötysuhteesta talviolosuhteissa.
Mitoituskuorma kertoo millaiseen tilaan lämpöpumppu on suunniteltu
Mitoituskuorma siis kertoo minkälaisen tilan lämmitykseen lämpöpumppu soveltuu. Lukema on laitavalmistajan vapaasti valittavissa. Mitoituskuormaksi voidaan ilmoittaa esimerkiksi 3 kW ja laitteen SCOP-arvoksi viisi, mutta suuremman tilan lämmityksessä ei ilmoitettu lämpökerroin toteudukaan.
Lämpöpumpun energiamerkinnässä mitoituskuorma näkyy kilowattilukemana energiamerkissä. Esimerkiksi 40-sarjan Daikin Perfera -ilmalämpöpumpun mitoituskuorma kylmissä olosuhteissa on 5,55 kW ja tällä mitoituskuormalla kylmän ilmaston SCOP on 4,16.
Kylmän ilmaston SCOP kertoo suorituskyvystä Suomen olosuhteissa
Mitoituskuorman lisäksi toinen SCOP-kertoimeen vaikuttava asia on ilmastoalue. Lämpöpumpun SCOP voidaan ilmoittaa kolmelle erilaiselle ilmastoalueelle: lämpimälle, keskimääräiselle ja kylmälle.
Jos lämpöpumpusta ilmoitetaan vain yksi SCOP-kerroin, niin kyseessä on ns. keskimääräisen ilmaston lämpökerroin. Se perustuu Strasbourgin olosuhteisiin eli tyypillisiin Keski-Euroopan lämpötiloihin. Kylmän ilmaston SCOP taas perustuu laskennallisiin Helsingin olosuhteisiin.
”Monesti mainoksissa voidaan käyttää vain keskimääräisen ilmaston eli Keski-Euroopan olosuhteiden lämpökerrointa”, Kummu varoittaa.
Kylmän ilmaston lämmityskauden lämpökerroin voidaan ilmaista myös lyhenteellä SCOP/C.
Onko SCOP sitten samanlainen teoreettinen lukema kuin autojen WLTP-kulutus, joka on vertailukelpoinen lukema, mutta siihen ei ehkä päästä kuin ihanneolosuhteissa?
”Jos vuoden ulkolämpötilat olisivat samat kuin laskennassa käytetyt lukemat, niin todellisessa toteutuneessa lämpökertoimessa päädytään lähelle ilmoitettua lukemaa. Mutta pelkästään ulkoilman lämpötilojen vaihtelusta johtuen rakennuksen energiankulutus voi vaihdella yli 10 prosenttia eri vuosina”, Jussi Kummu huomauttaa.
Vesikiertoisessa lämmityksessä vaikuttaa myös lämmönjakojärjestelmä
Vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin tarkoitetuissa lämpöpumpuissa vertailuun tulee vielä pari muuttujaa lisää. Ilma-vesilämpöpumpun tai maalämpöpumpunenergiatehokkuus on sitä parempi, mitä matalampi on lämmitysveden tavoitelämpötila.
”SCOP on siis aina selvästi parempi, jos talossa on lattialämmitys tai puhallinkonvektorit, jolloin tilat lämpiävät kovimmillakin pakkasilla huomattavasti matalammalla kiertoveden lämpötilalla verrattuna vanhoihin lämpöpattereihin”, Jussi Kummu kertoo.
Esimerkiksi uuden, erittäin tehokkaan Daikin Altherma 3R MT -ilma-vesilämpöpumpun SCOP on 9 kW lämmön tarpeella patteriverkoston 55 °C menovedellä 2,95 ja lattialämmityksen 35 °C menovedellä 3,93.
Kolmas SCOP saadaan vielä käyttövedelle, joka lämmitetään Suomessa 55–58 asteeseen. Saman Altherma 3R MT:n käyttöveden SCOP-kerroin on 2,88.
Ilma-vesilämpöpumppujen ja maalämpöpumppujen energiamerkinnästä ei löydy välttämättä SCOP-kerrointa, mutta kaikista laitteista on kerrotaan mitoituskuorma.
”Perusohje on kuitenkin sama kuin ilmalämpöpumpuissa: ensin valitaan laite, jonka mitoituskuorma riittää oman rakennuksen lämmitykseen”, Kummu neuvoo.