Mitä pitäisi tietää, kun lähtee valitsemaan itselleen parhaiten sopivaa lämpöpumppua?

”Aloitetaan siitä, että sovitaan milloin ammattilainen tulee paikalle tekemään kartoituksen. Hän näkee kuinka isoa tilaa on tarkoitus lämmittää tai jäähdyttää ja millainen rakennus on eli pystytään tekemään laitevalinta perustuen kohteen todellisiin tietoihin. Samalla voidaan katsoa ulkoyksikön ja sisäyksikön sijoituspaikat valmiiksi, jolloin tarjous on mahdollisimman tarkka. “

Pumpun koko ei kuitenkaan ole ainut kriteeri, kun lähdetään ostoksille. Mihin muuhun kannattaa kiinnittää huomiota?

“Ilmalämpöpumppujen ominaisuuslistaukset ovat todella pitkiä. Itse keskittyisin muutamiin tärkeimpiin asioihin.

1. Yksi listani kärkipäässä on ääni. Paraskaan ilmalämpöpumppu ei ole hyvä, jos se on liian äänekäs. Siihen ääneen kannattaa kyllä kiinnittää huomiota.
2. Toinen tärkeä ominaisuus liittyy ohjauksiin. Lämmitystoiminnossa ilmaa pitäisi pystyä ohjaamaan huonetilassa alaspäin, lattianrajaa kohti. Jäähdytystoiminnolla viileä ilma pitäisi pystyä ohjaamaan ylöspäin, katonrajaan. Tällä voidaan välttää vedon tunteen syntyminen.
3. Tärkeää on myös ihmisten tunnistaminen. Automatiikat pystyvät tunnistamaan tilasta ihmiset ja liikkuvat ihmiset. Ilmalämpöpumpun automatiikka pystyy ohjaamaan ilmavirran pois ihmisistä ja myös kytkemään itsensä energiansäästötilaan silloin, kun tilassa ei oleskella.
4. Suomalaisissa taloissa on lisäksi hyvin usein tulisija. Miten se tulisijan lämpö pystytään maksimaalisesti hyödyntämään yhdessä ilmalämpöpumpun kanssa on aina hyvä kysymys, eli löytyykö sieltä takkatoiminto.
5. Etäohjaus. Kaukosäädin on usein hukassa, mutta tänä päivänä etäohjauksella kaukosäätimen saa kännykkään.
6. Kiinnittäisin huomiota myös muotoiluun, eli että sisäyksikkö sopii kohteeseen muutenkin. Kompakti koko on aika oleellinen asia, eli mitä pienempi se on, sen helpompi sille on sijoituspaikka löytää. “

Kun omaan kotiin sopiva ja laadukas lämpöpumppu on ammattilaisen avulla löytynyt, voiko sen asentaa itse?

Ilmalämpöpumpun asennuksen saa tehdä vain siihen pätevöitynyt henkilö. Suomessa Tukes ylläpitää rekisteriä pätevistä asentajista. Esimerkiksi Daikinilla valtuutetut jälleenmyyjät hoitavat lämpöpumpun valinnan ja asennuksen kokonaisuudessaan. Heidän nimensä löytyvät myös Tukesin listalta.

Daikinin valtuutetun jälleenmyyjän Abcoolin asentaja Mika Patjaksella on käytännön kokemus satojen, jopa tuhansien ilmalämpöpumppujen asentamisesta.

Mistä asennuksen suunnittelussa lähdetään liikkeelle ja miten asiakkaan on siihen valmistauduttava?

”Kuten Jussi toteaa, ensin etsitään sisä- sekä ulkoyksikölle mieleinen ja hyvä paikka. Keskitytään siihen, että ulkoyksikkö tuottaa lämmöntuotannossa vettä. Tarkistetaan, että jäiden takia ei satu mitään haaveria sekä katsotaan asennuskorkeudet. Tarvitseeko rakentaa telineitä, tarvitaanko henkilönostinta tai muuta vastaavaa - sekä tietysti sisätiloissa huonekalut siirretään pois alta. Ei se sen kummempaa ole, kaikki onnistuu.

Abcoolin Mika Patjas (vas.) ja Antero Tomson viimeistelemässä ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asennusta.

Ilmalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Mitä kautta sähkö tuodaan, ulkoa vai sisältä?

”Virransyöttö tulee ulkoyksikköön ja sitä kautta sisäyksikölle. Vanhoissa taloissa se on harvoin oikeassa paikassa valmiina ja silloin vedetään sähkökeskukselta oma varoke ja ohjataan turvakytkimeen. Jos lähietäisyydellä on pistorasia, sähkönsyöttö otetaan siitä.

Riittääkö talon vanha sähköliittymä ilmalämpöpumpulle, vai pitääkö olla yhteydessä myös sähköyhtiöön?

”Kyllä riittää talon sähköliittymä. Pääsulakkeet ovat sen verran isoja ja lämpöpumppu on niin pieni tekijä siinä, että ei tarvitse kysellä sähköyhtiöltä kestävätkö sulakkeet.”

Mitä muuta on on otettava huomioon kuin sähkön saaminen?

”Ulkoyksikön alle kertyy lämmityskäytössä vettä, joka talven myötä jäätyy. Täytyy pitää huolta siitä, että se ei nouse koneeseen saakka. Sulatusveden ohjaimia on saatavissa lisävarusteena. Jäähdytyskäytössä puolestaan sisäyksikkö tuottaa vettä ja pitää katsoa, että putkissa on tarpeeksi kaatoa, ettei vesi jää seinälle kellumaan.”

Ulkoyksikön ja sisäyksikön välille vedetään siis putket, joten seinään on tehtävä reikä. Miten se käytännössä tapahtuu?

”Puutalossa se ei ole yleensä ongelma. Normaalilla kuppiterällä pystytään tekemään reikä, ja läpiviennit tietysti tiivistetään sekä eristetään. Kivitalossa voidaan käyttääi timanttiporausta joko vedellä tai kuivatimantilla, se riippuu siitä onko betonia vai harkkoa. Molempiin pitää tietysti varautua. Jos tehdään vesitimantilla, niin vaikka on hyvät märkäimurit, suojataan paremmin ettei parkettiin tai mihinkään muuallekaan tule jälkiä.

Jos kyseessä on taloyhtiö, sieltä pitää hakea lupa. Taloyhtiössä ei saa omin päin laittaa lämpöpumppuja vaan aina vähintään ilmoitus pitää tehdä. Joissakin suojelluissa taloissa voi olla, että kaupungilta pitää pyytää ulkoyksikön sijoitukselle lupa, mutta harvoin niissä on tullut vastaan mitään esteitä. Laitetaan suojakoteloa yksikön päälle, jos taloyhtiö niin vaatii. Omakotitalossa ja mökillä ei lupia tarvita.”

Kuulostaa aika vaativalta. Tarvitaan timanttiporia, sähkömiehiä ja mahdollisesti nosturikin?

”Ei se asiakkaalle ole yhtään vaikeaa. Asentajat on ammattilaisia, jotka tekevät asennuksia koko ajan. Valtaosa asennuksista hoituu saman päivän aikana ja etukäteen kartoituskäynnillä on katsottu, ettei mitään esteitä asennukselle ole sekä sovittu asiakkaan kanssa miten asennus toteutetaan.”

Tämä blogi on osa Daikinin Leppoisaa lämpöä kotiin -ohjelmasarjaa. Käsittelemme kodin energiansäästöä kaikkiaan viidessä blogissa. Muissa jaksoissa paneudumme asumismukavuuteen, öljyn korvaamiseen muilla lämmönlähteillä, maalämpöpumppuihin, sekä miten suoran sähkölämmityksen kustannuksia voi pienentää.

‍